Kirjoittaja: Sari Pitkänen

Monialaisen -TYP- yhteispalvelun vaikuttavuus

Raportin yhteenveto

Kuntoutussäätiö toteutti vuosina 2017-2018 työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) vaikuttavuustutkimuksen, jossa selvitettiin TYP-toiminnan asiakasprosessien toimivuutta sekä TYP-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Hyviä asiakaskokemuksia ja -tuloksia, mutta enemmän asiakkaiden osallistamista

TYPien palveluketjujen lähtökohtana on niiden saumattomuus, oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä palvelujen yhteensovittaminen asiakaslähtöisesti. Arviointia varten näkemyksensä esittäneet asiakkaat kokivat olevansa TYP-toiminnassa heille parhaiten sopivassa palvelussa. Asiakkaat pitivät hyvänä sitä, että heidän tilannettaan oli kartoitettu henkilökohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti sekä ratkaisukeskeisesti. Asiakkaat pitivät hyvänä erityisesti TYPin työntekijöiden välistä yhteistyötä ja mahdollisuutta saada tukea yhdestä paikasta. Asiakkaat olivat saaneet tietoa ja ohjausta omien työntekijöiden kautta nopeasti ja konkreettisesti. TYP-toiminnasta oli saatu hyötyä siten, että asiakkaat olivat saaneet tarvitsemiaan palveluita TYPIn kautta ja ohjautuneet tarvittaviin muihin palveluihin TYPin kautta. Keskimääräistä tyytymättömämpiä TYP-palveluun olivat yli kolme vuotta asiakkaana olleet ja ikääntyneemmät asiakkaat, joiden tilanne ei ollut edennyt osallistumisesta huolimatta. Asiakkaat ovat kokeneet itselleen hyödyllisimmiksi palveluiksi kuntouttavan työtoiminnan, työntekijöiden tapaamiset ja perusterveydenhuollon palvelut, täydentävät sosiaalitoimen palvelut ja KELAn palvelut. Harvemmin käytettyjä palveluita, kuten mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita ja eläkeselvittelyt sekä työhönvalmennus ja työvoimakoulutus, koettiin hieman harvemmin hyödyllisiksi.

Merkittävä TYP-toiminnan merkittäväksi kokemiseen tekijä on se, että asiakkaat ovat hyötyneet TYP-toiminnasta. Asiakkaat olivat hyötyneet TYP-toiminnasta etenkin siten, että heidän tyytyväisyytensä elämään oli kohentunut, omat tulevaisuuden suunnitelmansa olivat selkiytyneet, tavoitteet täsmentyneet ja tieto siitä, mitä he voivat tehdä jatkossa tavoitteiden saavuttamiseksi, oli lisääntynyt. Rekisteriaineiston perusteella TYP-palvelu on päättynyt siihen, että asiakas oli aloittanut tutkintoon tähtäävät opinnot, työllistynyt avoimille työmarkkinoille vähintään kuudeksi kuukaudeksi, tarve monialaiselle yhteispalvelulle oli päättynyt, asiakasta ei ole tavoitettu tai asiakas oli siirtynyt eläkkeelle. Nopea TYP-palvelusta poistuminen on yhteydessä siihen, ettei henkilöllä ei ollut osatyökykyisyysmerkintää, hän on ollut alle viisi vuotta työttömänä ja tullut TYPiin TE-toimiston kautta. TYP-toiminnan tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä ja asiakkaista noin viidennes oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Yleisimmin ovat työllistyneet miehet, ruotsinkieliset, alle 35-vuotiaat, ei-osatyökykyiset ja lyhyemmän aikaa työttömänä olleet. Työllistymistä edistää osallistuminen työhönvalmennukseen, työvoimakoulutukseen, työllistymistä edistäviin TE-hallinnon palveluihin ja kartoitusjaksolle.

TYP-toiminnassa on saatu tuloksia etenkin asiakkaiden työllistymisedellytyksen parantumisessa. Myös jatkossa tulisi varmistaa, että monialaista tukea tarvitseville asiakkaille on jonkinlainen palvelumalli, jossa on keskeistä eri tahojen velvoittaminen systemaattiseen ja sopimukselliseen yhteistyöhön. On suositeltavaa lisätä asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä mm. kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen, palvelumuotoilun ja asiakkaiden kokemukset huomioivan seurannan ja arvioinnin avulla. Jatkossa kansalaisten ja asiakkaiden osallisuus tulisi huomioida entistä vahvemmin toiminnan suunnittelun ja rakenteiden eikä vain palveluiden käytön tasolla.

Palveluita ja yhteistyötä parantamalla entistä parempia tuloksia

Suomalaiselle TYP-toiminnalle on kansainväliseen verrattuna erityistä, että se on toteutettu ilman laajoja organisaatiomuutoksia sekä eri sektoreiden ja palveluiden asemaan puuttumista. TYP-toiminta on Euroopan tasolla vertaillen harvinainen ratkaisu, jonka lähtökohtana on sekä kumppanuus että palveluiden tarjoaminen. Suomen mallin vahvuutena on myös yhden luukun periaatteen mukainen toiminta, jossa ei keskitytä yksinomaan asiakkaan työllistymisedellytysten lisäämiseen, vaan hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Myös TYPPI-järjestelmä on kansainvälisesti vertaille tärkeä osa palvelua ja sen kehittämiseen tulisi panostaa myös jatkossa.

Maiden välisessä vertailussa on tunnistettu tuloksiin vaikuttaneiksi tekijöiksi henkilöstöresursoinnin takaaminen sekä tiedonjaon parantuminen eri sektoreiden välillä. Vaikuttavuusarviointi toi esille, kuinka TYPien tuloksellisuutta on heikentänyt aiempia TYPin kehitysvaiheita heikompi panostus toiminnan toimeenpanon tukemiseen sekä asiakasmääriin liian vähäiset resursseihin ja sen myötä tiedon välittymiseen liittyvät syyt. Asiakkaat eivät saa riittävästi tarvitsemiaan palveluita. Haasteena pidetään kartoitusjaksolla annettavien palveluiden saatavuutta sekä yleisemmin TYPin asiakkaille soveltuvien palveluiden riittävyyttä. Tarvetta on etenkin terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluihin ohjautumiseksi, työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen sekä tarvittavien kuntoutus-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden pääsemiseen. TYPin palvelut ovat sekä asiakkaiden, henkilöstön ja johtajien mukaan tarkoituksenmukaisia ja asiakaslähtöisiä, mutta oikea-aikaisuutta ja saumattomuutta on vaikea toteuttaa käytännössä verkostomaisessa, mutta heikosti koordinoidussa toimintamallissa.

Suomalaisen TYP-toiminnan kehittämiseen pätevät eurooppalaisessa työllisyydenhoidon monialaisia palveluita koskevassa tutkimuksessa suositellut asiat. Näitä ovat asiakasohjauksen kehittäminen profilointi- ja lähetekäytäntöjen avulla, jotta palveluun ohjautuisivat siitä parhaiten hyötyvät asiakkaat. Palveluiden käyttöä voidaan edistää työvoimapoliittisten ja kuntouttavien palveluiden kehittämisellä sekä lisäämällä monialaisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä ja sisäistä yhteistyötä. Tarvetta on myös henkilöstön osaamisen lisäämiselle. Palveluihin TYP-verkostot ovat erilaisia, ja lakisääteistämisen jälkeen paikallisten tarpeiden huomiointi ja kuntien rooli on vahvistunut. Myös TYP-johtamisessa on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Toisaalta paikallisella tasolla tarvitaan monialaisessa työllisyyttä edistävässä palvelussa johtavassa asemassa oleville direktiovaltaista mahdollisuutta vaikuttaa resurssien riittävyyteen ja toiminnan valvontaan. TYP-verkostoissa ja niiden sopimuksissa tulisi myös olla aidosti yhteiset tavoitteet ja yhtenäiset linjaukset sekä joustava malli, jolla varmistettaisiin tarvittaessa lisäresurssit monialaiseen työhön. Lisäksi kansainvälisten kokemusten perusteella myös jatkossa tarvitaan monialaista yhteistyötä tarvitsevien asiakkaiden palveluita ja niissä yhtenäistä valtion tai keskushallinnon kautta tulevaa ohjausta ja seurantaa.

Suomalainen TYP-toiminta on osoittautunut toimivaksi ja sen tuloksellisuutta voidaan parantaa panostamalla edelleen niihin tekijöihin, jotka ovat sen vahvuuksia: riittävästi resursoituihin ja koordinoituihin henkilökohtaiseen ratkaisukeskeiseen palveluun, hyvin toimivaan monialaiseen yhteistyöhön ja tiedon kulku sekä palveluketjuajatteluun.