Kirjoittaja: Ritva Lindström

Palvelut monialaisessa maakunnassa -seminaari 15.1.2019 Säätytalolla Helsingissä

Ohjelma

8:15 – 9:00           Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9:00 – 9:30           Avauspuheenvuoro Työministeri Jari Lindström

9:30 – 10:40         Monialainen maakunta ja työvoimapalveluiden järjestäminen, miten käy pitkäaikaistyöttömien.

Tutkija Robert Arnkil

10:45 – 11:15       Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä

Tutkija Peppi Saikku, THL

11:30 – 12:30       Lounas (maksuton)

12:30 – 13:00       Työttömien sosiaali- ja terveyspalvelut monialaisessa maakunnassa

Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, STM

13:00 – 13:30       Viestejä TYP-toiminnan vaikuttavuustutkimuksesta

Tutkija/arvioitsija Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö

13:30 – 14:00       Maailma muuttuu – monialainen palvelutarve pysyy

Palvelupäällikkö Ulla Hautamäki, Vantaan kaupunki

14:00 – 14:30        Iltapäiväkahvi

14:30 – 15:00        Kuntien rooli työllisyyden edistämisessä

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, Kuntaliitto

15:00 – 15:30        Moniammatillinen palvelu

Ryhmäpäällikkö Pilvi Vanne, Kansaneläkelaitos

15:30 – 16:00        Hallitusneuvos Tiina Korhonen, TEM

16:00                      Kiitos ja hyvää kotimatkaa

Tilaisuuden juontaa Tero Kekki

 

Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteesta: http://www.mediaserver.fi/live/ely

Puheenvuorojen diat päivitetään sivustolle, tilaisuuden jälkeen.

Ennakkomateriaali: Monialainen palvelu maakunnassa

Työhönvalmennus – työllistymisen tukena

TE-hallinnon tarjoaman työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää henkilöasiakkaan työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Työhönvalmennus on valmennuspalvelu, jossa valmentaja tukee henkilökohtaisesti asiakasta sopivan työpaikan etsimisessä sekä työskentelyn vakiinnuttamiseen liittyvissä asioissa. Työpaikan löytyessä työhönvalmentaja voi antaa asiakkaalle tarvittaessa myös valmennusta työtehtävien omaksumisessa ja työssä alkuun pääsemisessä. Lain mukaan asiakas voi saada työhönvalmennusta 50 tuntia vuodessa.

Yläfemma -hankkeen rahoittamana tuotettiin TE-hallinnon työhönvalmennuksien kokonaisuudesta palvelumuotoilu. Työssä mukana olivat Sitowise Oy palveluntuottajana ja työhönvalmentajia eri puolin Suomea sekä Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoita. Lisäksi Varsinais-Suomesta FEMMA-hanke avusti koko prosessin ajan.

Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena oli palvelun käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan toiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilua hyödynnettiin työhönvalmennuksen tavoitteiden ja asiakaskohtaisten tarpeiden kirkastamisessa. Palvelumuotoilun avulla laadittiin seitsemän asiakasprofiilia, joiden kautta asiakkaiden erilaisia tarpeita, haluja ja pelkoja työhönvalmennukselle kuvattiin.

Työhönvalmennusta Sitä voidaan hyödyntää täydentävänä palveluina muiden palveluiden rinnalla, mikäli asiakkaan palvelutarve tai työnhakuprosessi niin vaativat. Työhönvalmennuksella voidaan antaa henkilökohtaisempaa palvelua silloin, kuin ryhmämuotoinen valmennus ei asiakkaan kohdalla toimi. Lisäksi työhönvalmennusta voidaan käyttää palkkatukityön rinnalla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat hyötyvät selkeästi näiden kahden tuen yhdistämisestä. Jotta palkkatukijaksosta saadaan asiakkaalle mahdollisimman suuri hyöty, työhönvalmentajan rinnalla kulkeminen on tärkeää.

TE-toimiston työhönvalmennuksen tavoitteena on valmentaa työnhakijaa työpaikan tai työpaikalla suoritettavan koulutuspaikan löytämisessä, työsuhteen solmimisessa ja työsuhteen vakiinnuttamisessa.

Työhönvalmennus

Menestyksekäs työhönvalmennus edellyttää palveluntuottajilta laajaa osaamista ja monipuolista keinovalikoimaa, joilla he pystyvät tukemaan asiakkaan työllistymistä ja työssä pysymistä. Työhönvalmennusta tarjoavien palveluntuottajien pitää pystyä vastaamaan kaikkiin osaamistarpeisiin. Yhden työhönvalmentajan ei kuitenkaan tarvitse täyttää kaikkia osaamisvaatimuksia itse, jos hänellä on tukenaan laajempi yhteistyöverkosto, josta riittävä osaaminen on hankittavissa asiakkaalle.

Työhönvalmennuksen kehittämisessä onnistutaan, kun jo hankintavaiheessa otetaan huomioon osaamis- ja laatuvaatimukset. Näitä ovat 1) työhönvalmentajien kokemuksen ja osaamisen arvioiminen, 2) työhönvalmennuspalvelun laadun ja monipuolisuuden arvioiminen sekä 3) työhönvalmennuspalvelun palveluntarjoajien tulosten mittaaminen. Vaikuttavuuden ja palvelutuo­tannon tehokkuuden parantamiseksi työhönvalmennuspalvelulle tulee määrittää selkeät yhtenäiset tavoitteet, seurattavat mittarit sekä toimintamalli mittareiden seuraamiseksi. Tarvitaan siis nykyistä systemaattisempaa tilastointia sekä työhönvalmennuksen raportointikäytäntöjä.

Työhönvalmennuspalvelulla ei voida muuttaa yleistä työmarkkinatilannetta tai poistaa merkittäviä työllistymisesteitä. Jotta käytössä olevat resurssit pystytään kohdentamaan niihin, jotka hyötyvät palvelusta eniten, asiakkaan työllistymisen motiivit tulee pystyä kartoittamaan paremmin jo työhönvalmennukseen ohjatessa. Asiakasohjaukseen tarvitaan parempaa koulutusta ja markkinointimateriaalia palvelusta.

TE-hallinnon tarjoama työhönvalmennus on erinomainen tuki työnhaun tukemiseen.

 

Lähde: Työhönvalmennuspalvelun palvelumuotoilun loppuraportti

Hallinnan rajoilla – Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä

Toukokuun alussa on julkaistu Peppi Saikun mielenkiintoinen väitöskirja. Hän toimii tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Tässä osa väitöskirjan tiivistelmästä:

Tutkimuksen kohteena on monialainen koordinaatio, jolla tarkoitetaan julkishallinnon toimia sovittaa yhteen toimintapolitiikkoja, hallinnonaloja ja palveluja. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten monialainen koordinaatio toteutuu vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Työttömien ja työllisten hyvinvoinnin kokemusten vertailu luo tutkimuksessa taustan monialaiselle koordinaatiolle julkishallinnon tehtävänä. Monialaista koordinaatiota tarkastellaan neljän ulottuvuuden avulla. Lisäksi tutkitaan toimijoiden välisten suhteiden muodostumista hallinnan rakenteiden ideaalityyppejä käyttäen. Tutkimus on monimenetelmällinen, jossa käytetään määrällistä ja laadullista tutkimusotetta.

Tulosten mukaan työttömien hyvinvoinnin kokemukset ovat systemaattisesti vähäisempiä kuin työllisten. Julkishallinnolta edellytetään vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä laaja-alaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan työllistymisen tuen lisäksi terveydelliset, psykososiaaliset ja taloudelliset asiat. Monialaisessa koordinaatiossa painottuu horisontaalinen ulottuvuus: monisektorisuus. Tämä näkyy sektorirajat ylittävinä toimintapolitiikkoina ja yhteistyörakenteina. Monisektoriset yhteistyörakenteet tukevat professiorajojen ylittämistä, moniammatillisuutta. Vertikaalinen ulottuvuus, monitasoisuus, näkyy vähemmän, koska monialainen koordinaatio toteutuu pitkälti paikallisella tasolla. Monitoimijuus hahmottuu julkishallinnon näkökulmasta asiakkaiden yksilöllisinä palvelutarpeina ja aktiivisen osallistumisen odotuksina. Hallinnan rakenteina ilmenee hierarkkisen ja verkostomaisen hallinnan sekoittumista, joka näkyy sektori- ja professiorajojen ylittämisenä, mutta myös niistä kiinni pitämisenä. Itsehallinta hahmottuu julkishallinnon ja yksilön välisen suhteen määrittelynä, jossa työttömän odotetaan ottavan enemmän vastuuta työllistymisestään.

Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233917