Kategoria: Työhönvalmennus

Työhönvalmennus – työllistymisen tukena

TE-hallinnon tarjoaman työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää henkilöasiakkaan työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Työhönvalmennus on valmennuspalvelu, jossa valmentaja tukee henkilökohtaisesti asiakasta sopivan työpaikan etsimisessä sekä työskentelyn vakiinnuttamiseen liittyvissä asioissa. Työpaikan löytyessä työhönvalmentaja voi antaa asiakkaalle tarvittaessa myös valmennusta työtehtävien omaksumisessa ja työssä alkuun pääsemisessä. Lain mukaan asiakas voi saada työhönvalmennusta 50 tuntia vuodessa.

Yläfemma -hankkeen rahoittamana tuotettiin TE-hallinnon työhönvalmennuksien kokonaisuudesta palvelumuotoilu. Työssä mukana olivat Sitowise Oy palveluntuottajana ja työhönvalmentajia eri puolin Suomea sekä Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoita. Lisäksi Varsinais-Suomesta FEMMA-hanke avusti koko prosessin ajan.

Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena oli palvelun käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan toiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilua hyödynnettiin työhönvalmennuksen tavoitteiden ja asiakaskohtaisten tarpeiden kirkastamisessa. Palvelumuotoilun avulla laadittiin seitsemän asiakasprofiilia, joiden kautta asiakkaiden erilaisia tarpeita, haluja ja pelkoja työhönvalmennukselle kuvattiin.

Työhönvalmennusta Sitä voidaan hyödyntää täydentävänä palveluina muiden palveluiden rinnalla, mikäli asiakkaan palvelutarve tai työnhakuprosessi niin vaativat. Työhönvalmennuksella voidaan antaa henkilökohtaisempaa palvelua silloin, kuin ryhmämuotoinen valmennus ei asiakkaan kohdalla toimi. Lisäksi työhönvalmennusta voidaan käyttää palkkatukityön rinnalla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat hyötyvät selkeästi näiden kahden tuen yhdistämisestä. Jotta palkkatukijaksosta saadaan asiakkaalle mahdollisimman suuri hyöty, työhönvalmentajan rinnalla kulkeminen on tärkeää.

TE-toimiston työhönvalmennuksen tavoitteena on valmentaa työnhakijaa työpaikan tai työpaikalla suoritettavan koulutuspaikan löytämisessä, työsuhteen solmimisessa ja työsuhteen vakiinnuttamisessa.

Työhönvalmennus

Menestyksekäs työhönvalmennus edellyttää palveluntuottajilta laajaa osaamista ja monipuolista keinovalikoimaa, joilla he pystyvät tukemaan asiakkaan työllistymistä ja työssä pysymistä. Työhönvalmennusta tarjoavien palveluntuottajien pitää pystyä vastaamaan kaikkiin osaamistarpeisiin. Yhden työhönvalmentajan ei kuitenkaan tarvitse täyttää kaikkia osaamisvaatimuksia itse, jos hänellä on tukenaan laajempi yhteistyöverkosto, josta riittävä osaaminen on hankittavissa asiakkaalle.

Työhönvalmennuksen kehittämisessä onnistutaan, kun jo hankintavaiheessa otetaan huomioon osaamis- ja laatuvaatimukset. Näitä ovat 1) työhönvalmentajien kokemuksen ja osaamisen arvioiminen, 2) työhönvalmennuspalvelun laadun ja monipuolisuuden arvioiminen sekä 3) työhönvalmennuspalvelun palveluntarjoajien tulosten mittaaminen. Vaikuttavuuden ja palvelutuo­tannon tehokkuuden parantamiseksi työhönvalmennuspalvelulle tulee määrittää selkeät yhtenäiset tavoitteet, seurattavat mittarit sekä toimintamalli mittareiden seuraamiseksi. Tarvitaan siis nykyistä systemaattisempaa tilastointia sekä työhönvalmennuksen raportointikäytäntöjä.

Työhönvalmennuspalvelulla ei voida muuttaa yleistä työmarkkinatilannetta tai poistaa merkittäviä työllistymisesteitä. Jotta käytössä olevat resurssit pystytään kohdentamaan niihin, jotka hyötyvät palvelusta eniten, asiakkaan työllistymisen motiivit tulee pystyä kartoittamaan paremmin jo työhönvalmennukseen ohjatessa. Asiakasohjaukseen tarvitaan parempaa koulutusta ja markkinointimateriaalia palvelusta.

TE-hallinnon tarjoama työhönvalmennus on erinomainen tuki työnhaun tukemiseen.

 

Lähde: Työhönvalmennuspalvelun palvelumuotoilun loppuraportti

STM ja TEM julkaisu 2017, Työmotivaatio on työnantajalle tärkeämpää kuin 100-prosenttinen työkyky

Tiedoksi STM ja TEM julkaisu 2017. Ohessa alla tiedote ja linkki julkaisuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö 2.11.2017 14.22

Työmotivaatio on työnantajalle tärkeämpää kuin 100-prosenttinen työkyky

Suurin osa yrityksistä pitää työmotivaatiota tärkeimpänä kriteerinä ja ominaisuutena, vaikka työnhakijana on osatyökykyinen henkilö. Vamma tai sairaus ei siis ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa. Selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan ovat muuttumassa myönteisimmiksi. Lue lisää »

Digitaalisuus lisää palveluiden saavutettavuutta ja yhteydenpitomahdollisuuksia

Julkisten palveluiden tavoitteena on jatkossa olla entistä saavutettavampia digitaalisten palvelu-uudistustensa kautta. Tätä tulevaisuuskuvaa viestii myös työvoimapalveluiden digitalisoiminen hallituksen kärkihankkeiden kautta. Työmarkkinoilla törmätään jatkuvasti kohtaanto-ongelmiin, vaikka nykyajassa olemmekin hyvin suuren osan valveillaoloajastamme tavoitettavissa sähköisten yhteydenpitovälineidemme ja mobiililaitteidemme kautta. Tulevaisuuden TE-palveluiden tavoitteissa on hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuudet täysimääräisesti. Näin uudistumalla pyritään helpottamaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ja rakenteellista työttömyyttä. Lue lisää »

Rakenteelliset uudistukset haastavat osaamisen kehittämistä

 

Kehittämispäällikkö Kaija Ray
Kehittämispäällikkö Kaija Ray

Uudistettu sosiaalihuoltolaki ja siellä erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen mukaan tuleminen lainsäädäntöön, päivitetty laki julkisista työvoima-ja yrityspalveluista, sote-uudistus, kuntoutuksen kokonaisuudistus – tässä vain joitakin esimerkkejä niistä rakenteellisista muutoksista, joiden keskellä tällä hetkellä olemme ja työskentelemme. Tuntuu, että asian ytimessäkin olevilla asiantuntijoilla on hiukan sormi suussa ja osaamisen kartalla epävarmuuden sietokyky on nyt erityisen kovassa kurssissa. Lue lisää »