Tilannekuvaa sosiaali – ja terveysalasta yritysten näkökulmasta

Kuten tunnettua sote-toimiala on valtavien murrosten keskellä. Kansallisen sote-uudistuksen lisäksi alalla vaikuttavat samanaikaisesti monet muut muutostrendit. Sote-uudistuksen tavoitteena on muiden muassa parantaa hoidon saatavuutta ja kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja. Nykyisellään palvelujen saatavuus erityisesti perusterveyden- ja sosiaalihuollon tasolla on koettu Suomen haasteeksi. Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet ja alueellisia eroja ilmenee (Hallituksen esitys 8.3.2018).

Tätä kirjoitettaessa sote-uudistuksen keskeiset lakipaketit ovat parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävinä. Tulevat kuukaudet näyttävätkin sote-uudistuksen suunnan ja kohtalon. Kaavaillun valinnanvapauden myötä yritykset tulevat vahvemmaksi osaksi julkista sote-palvelujärjestelmää; tosin sosiaalipalveluissa yksityinen sektori on jo nykyisellään varsin merkittävä palvelujen tuottaja. Valinnanvapaus myös nostaa asiakkuuden toisella tavalla toiminnan keskiöön, sillä asiakkaan valitessa palveluntuottajansa, valinnassa painottunevat osin toisenlaiset tekijät kuin mitkä ovat olleet painopisteenä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa. Alan palveluntuottajien näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että koko toiminnan johtotähtenä tulee olla vahva asiakasymmärrys.

Valinnanvapaus kuitenkin edellyttää sitä, että sote-palvelujen markkinat todella toimivat. Tällöin markkinoilla toimii erikokoisia ja erilaisia palvelujen tuottajia. Uusi toimintaympäristö siten merkitsee sitä, että markkinoiden toimivuus ja sote-palvelujärjestelmä tietyllä tavalla risteävät. Näin ollen myöskään sote-palvelujärjestelmää ei voida kehittää parhaalla mahdollisella tavalla ilman palvelujentuottajien – siis myös erikokoisten yritysten − aktiivista osallistamista järjestelmän kehittämiseen. Tällöin on kuitenkin tunnettava ja tunnistettava, millainen on alan yrityskenttä. Sote-alan yrityksiä oli vuonna 2017 noin 18 400 (Tilastokeskus, vuoden 2017 vahvistetut tiedot), joista valtaosa, noin 95 prosenttia, on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Suuria yrityksiä on lukumääräisesti vähän, 43, mutta niiden liikevaihto on reilusti suurempi kuin mikroyritysten yhteenlaskettu liikevaihto (Tilastokeskus, vuoden 2017 vahvistetut tiedot). Tärkeää on, että myös alan pienet toimijat pysyvät järjestelmässä mukana, sillä se on merkityksellistä juuri valinnanvapauden ja markkinoiden toimivuuden näkökulmasta.

Tulevaisuuden sote-palvelujen alan yritys voi myös näyttäytyä kuluttajan suuntaan teknologiapohjaisena yrityksenä, joka orkesteroi asiakkaan palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen se, millainen lopulta on sote-alan yritys, on myös murroksessa.

Sote-uudistuksen ja muiden alaan vaikuttavien globaalien muutostrendien myötä kaikkien toimijoiden – niin julkisen, kolmannen kuin yksityisenkin sektorin − toimintaympäristö sekä roolit osin muuttuvat. Tämä edellyttää uudenlaisten osaamisten ja valmiuksien haltuunottoa sekä roolien löytämistä. Se edellyttää tiivistä keskinäistä vuorovaikutusta ja kaikkien osapuolten kuulluksi tulemista. Keskeisintä tässä hetkessä olisikin pohtia niitä foorumeja ja mekanismeja, joilla voidaan lisätä eri sektoritahojen ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja osaamisen jakamista.

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *