Tuloksia työllistymisprosesseilla – Yläfemma -hanke on päättymässä

Hankkeen toimintakausi päättyy 31.3.2019

Olemme nyt työstämässä loppuraporttia ja pidämme lomia pois.

Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita tuesta ja hankkeen eteenpäin viemisessä.

Hankkeen tavoitteena oli

  • tukea valtakunnallista TYP-toimintaa
  • kehittää ja tuotteistaa TE-hallinnon työhönvalmennusta
  • kehittää välityömarkkinoilla käytettävän palkkatukityön arvointi- ja seurantajärjestelmä

Hanke on ollut monipuolinen ja yksikään päivä ei ole ollut samanlainen. Olemme tutustuneet mahtaviin, ammattitaitoisiin osaajiin ja verkostoihin ympäri Suomea. Tämän hankkeen tiimoilta olemme itse oppineet paljon ja toivomme, että te kaikki olette hyötyneet myös meidän työstämme. Kehittäminen jatkuu ja muutoksia tulee muodossa tai toisessa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

 

Hyvää jatkoa teille kaikille,

Yläfemma -hankkeen projektitiimi

Merja, Taina ja Ritva

Hyvien käytäntöjen juurruttaminen seminaari

06.02.2019 TAMPERE/Hotelli Scandic Station – Ratapihankatu 37

OHJELMA

8.30                 Aamukahvit

9.00                 Avaus projektipäällikkö Ritva Lindström/Yläfemma

9.00 – 9.30     Jukka Lindberg/kehittämispäällikkö/ Vates

9.30 – 10.15    ”Mitä ja milloin monialaista yhteistyötä työttömien työkyvyn ja

                          palvelutarpeiden arvioinnissa” Raija Kerätär/Oorninki

10.15 -11.00   ”KunnonSyyni-ohjelma avuksi monialaisen tiedon hallintaan” Raija

                          Kerätär/Oorninki

11.15 -12.00   Tehtävänanto iltapäivän työpajatyöskentelyyn/Markus Kaustell –

                         Vaikutusverstas

12.00 -13.00   Lounas (omakustanteinen)

13.00 -14.30   Työpajatyöskentelyä

14.30 -14.45   Iltapäiväkahvit

14.45 -15.30    Työpajatyöskentelyä

15.30 -16.00    Yhteenveto ja loppukeskustelu

”Tavoite ja toiminta – hyvä kärki edellä – kaikki jaetaan kaikille”!

Sitovat ilmoittautumiset 21.01-19 asti oheisen linkin kautta:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/d9e2f603-b8be-4317-a826-1ddbc09bbc61?displayId=Fin1671425

TERVETULOA!

 

 

Palvelut monialaisessa maakunnassa -seminaari 15.1.2019 Säätytalolla Helsingissä

Tilaisuuden esitykset löytyvät ohjelmasta. 

Ohjelma

8:15 – 9:00           Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9:00 – 9:30           Avauspuheenvuoro Työministeri Jari Lindström

9:30 – 10:40         Monialainen maakunta ja työvoimapalveluiden järjestäminen, miten käy pitkäaikaistyöttömien.

Tutkija Robert Arnkil  Arnkil Säätytalo 15.1.19

10:45 – 11:15       Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä

Tutkija Peppi Saikku, THL  Peppi Saikku_150119_Monialainen koordinaatio

11:30 – 12:30       Lounas (maksuton)

12:30 – 13:00       Työttömien sosiaali- ja terveyspalvelut monialaisessa maakunnassa

Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, STM  Sote-uudistus_työttömät_Pöyhönen

13:00 – 13:30       Viestejä TYP-toiminnan vaikuttavuustutkimuksesta

Tutkija/arvioitsija Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö  TYP esittely 150119_Kuntoutussäätiö

13:30 – 14:00       Maailma muuttuu – monialainen palvelutarve pysyy

Palvelupäällikkö Ulla Hautamäki, Vantaan kaupunki  Maailma muuttuu monialainen palveluntarve pysyy_Ulla Hautamäki_15012019

14:00 – 14:30        Iltapäiväkahvi

14:30 – 15:00        Kuntien rooli työllisyyden edistämisessä

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, Kuntaliitto  Säätytalo.15012019.Lindberg

15:00 – 15:30        Moniammatillinen palvelu

Ryhmäpäällikkö Pilvi Vanne, Kansaneläkelaitos  Moniammatillinen palvelu_15.1.2019_ Vanne

15:30 – 16:00        Hallitusneuvos Tiina Korhonen, TEM

16:00                      Kiitos ja hyvää kotimatkaa

Tilaisuuden juontaa Tero Kekki

 

Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteesta: http://www.mediaserver.fi/live/ely

Puheenvuorojen diat päivitetään sivustolle, tilaisuuden jälkeen.

Ennakkomateriaali: Monialainen palvelu maakunnassa

ASIAKKAAN ÄÄNI

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeet FEMMA – välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa (FEMMA) ja Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi (TKK) toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa Asiakkaan ääni –kyselyn touko-, kesä- ja lokakuussa 2018. Kyselyn tavoitteena oli saada esille Varsinais-Suomen TE-toimiston työnhakija-asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä tarjotuista palveluista ja palvelujen kehittämistarpeista sekä saada uusia ideoita palvelutarjonnan suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Asiakkaan ääni –kyselyn kysymyksiä valmisteltiin FEMMA-hankkeessa muokaten ja täydentäen työryhmältä saaduilla kommenteilla. Vastaajan taustatietojen ja laadittujen valintakysymysten lisäksi haluttiin esittää kysymyksiä, joihin voi vastata vapaamuotoisesti ilman, että vastaajalla olisi valmiita vastausehdotuksia. Kysely päädyttiin toteuttamaan sähköisenä Webropol-kyselynä.

 

Kaikilla Varsinais-Suomen alueen työnhakija-asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn TE-palveluiden paikallisilla nettisivuilla olleen linkin kautta. Lisäksi vastauslinkki lähetettiin käynnissä olleiden työnhaku- ja uravalmennusryhmien vetäjille, jotka puolestaan jakoivat linkkiä ryhmiin osallistuneille. FEMMAn henkilöstö jalkautui joihinkin ryhmiin kertomaan kyselystä ja näin aktivoimaan osallistujia vastaamaan kyselyyn. TKK-projektin edustaja haastatteli henkilökohtaisesti joitakin omaan kohderyhmäänsä kuuluvia työnhakija-asiakkaita ja tallensi vastaukset sähköiseen järjestelmään. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 541.

 

Vaikka kyselyllä tavoiteltiin erityisesti sitä, minkälaisia uusia tai uudella tavalla järjestettyjä palveluita työnhakija-asiakkaat toivoisivat, aivan uusia ideoita palvelujen järjestämiseen tai sisältöihin saatiin varsin vähän. Uusia palveluja tai palvelutapoja esitettiin lähinnä yksittäisinä toiveina, kuten esimerkiksi sähköinen ajanvarausjärjestelmä tai videoneuvottelujärjestelmä virkailijan kanssa. Odotetusti vastauksista ilmeni mm. tarvetta terveydentilan selvityksiin, yllättävää sen sijaan oli velkaneuvonnan tarpeen ilmaisseiden suuri määrä. Eniten vastauksissa korostuivat kuitenkin henkilökohtaisen asioinnin ja urasuunnittelun tarve sekä neuvonta työpaikkojen/piilotyöpaikkojen haussa. Työnhaun tukemisen tarve kiteytyy yhteen englanninkielellä annettuun vastaukseen:

 

“I am really looking for an office job and please help me to get one.”

Koko raportin voit lukea täältä:

Asiakkaan aani RAPORTTI_ (003)

 

Monialaisen -TYP- yhteispalvelun vaikuttavuus

Raportin yhteenveto

Kuntoutussäätiö toteutti vuosina 2017-2018 työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) vaikuttavuustutkimuksen, jossa selvitettiin TYP-toiminnan asiakasprosessien toimivuutta sekä TYP-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Hyviä asiakaskokemuksia ja -tuloksia, mutta enemmän asiakkaiden osallistamista

TYPien palveluketjujen lähtökohtana on niiden saumattomuus, oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä palvelujen yhteensovittaminen asiakaslähtöisesti. Arviointia varten näkemyksensä esittäneet asiakkaat kokivat olevansa TYP-toiminnassa heille parhaiten sopivassa palvelussa. Asiakkaat pitivät hyvänä sitä, että heidän tilannettaan oli kartoitettu henkilökohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti sekä ratkaisukeskeisesti. Asiakkaat pitivät hyvänä erityisesti TYPin työntekijöiden välistä yhteistyötä ja mahdollisuutta saada tukea yhdestä paikasta. Asiakkaat olivat saaneet tietoa ja ohjausta omien työntekijöiden kautta nopeasti ja konkreettisesti. TYP-toiminnasta oli saatu hyötyä siten, että asiakkaat olivat saaneet tarvitsemiaan palveluita TYPIn kautta ja ohjautuneet tarvittaviin muihin palveluihin TYPin kautta. Keskimääräistä tyytymättömämpiä TYP-palveluun olivat yli kolme vuotta asiakkaana olleet ja ikääntyneemmät asiakkaat, joiden tilanne ei ollut edennyt osallistumisesta huolimatta. Asiakkaat ovat kokeneet itselleen hyödyllisimmiksi palveluiksi kuntouttavan työtoiminnan, työntekijöiden tapaamiset ja perusterveydenhuollon palvelut, täydentävät sosiaalitoimen palvelut ja KELAn palvelut. Harvemmin käytettyjä palveluita, kuten mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita ja eläkeselvittelyt sekä työhönvalmennus ja työvoimakoulutus, koettiin hieman harvemmin hyödyllisiksi.

Merkittävä TYP-toiminnan merkittäväksi kokemiseen tekijä on se, että asiakkaat ovat hyötyneet TYP-toiminnasta. Asiakkaat olivat hyötyneet TYP-toiminnasta etenkin siten, että heidän tyytyväisyytensä elämään oli kohentunut, omat tulevaisuuden suunnitelmansa olivat selkiytyneet, tavoitteet täsmentyneet ja tieto siitä, mitä he voivat tehdä jatkossa tavoitteiden saavuttamiseksi, oli lisääntynyt. Rekisteriaineiston perusteella TYP-palvelu on päättynyt siihen, että asiakas oli aloittanut tutkintoon tähtäävät opinnot, työllistynyt avoimille työmarkkinoille vähintään kuudeksi kuukaudeksi, tarve monialaiselle yhteispalvelulle oli päättynyt, asiakasta ei ole tavoitettu tai asiakas oli siirtynyt eläkkeelle. Nopea TYP-palvelusta poistuminen on yhteydessä siihen, ettei henkilöllä ei ollut osatyökykyisyysmerkintää, hän on ollut alle viisi vuotta työttömänä ja tullut TYPiin TE-toimiston kautta. TYP-toiminnan tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä ja asiakkaista noin viidennes oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Yleisimmin ovat työllistyneet miehet, ruotsinkieliset, alle 35-vuotiaat, ei-osatyökykyiset ja lyhyemmän aikaa työttömänä olleet. Työllistymistä edistää osallistuminen työhönvalmennukseen, työvoimakoulutukseen, työllistymistä edistäviin TE-hallinnon palveluihin ja kartoitusjaksolle.

TYP-toiminnassa on saatu tuloksia etenkin asiakkaiden työllistymisedellytyksen parantumisessa. Myös jatkossa tulisi varmistaa, että monialaista tukea tarvitseville asiakkaille on jonkinlainen palvelumalli, jossa on keskeistä eri tahojen velvoittaminen systemaattiseen ja sopimukselliseen yhteistyöhön. On suositeltavaa lisätä asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä mm. kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen, palvelumuotoilun ja asiakkaiden kokemukset huomioivan seurannan ja arvioinnin avulla. Jatkossa kansalaisten ja asiakkaiden osallisuus tulisi huomioida entistä vahvemmin toiminnan suunnittelun ja rakenteiden eikä vain palveluiden käytön tasolla.

Palveluita ja yhteistyötä parantamalla entistä parempia tuloksia

Suomalaiselle TYP-toiminnalle on kansainväliseen verrattuna erityistä, että se on toteutettu ilman laajoja organisaatiomuutoksia sekä eri sektoreiden ja palveluiden asemaan puuttumista. TYP-toiminta on Euroopan tasolla vertaillen harvinainen ratkaisu, jonka lähtökohtana on sekä kumppanuus että palveluiden tarjoaminen. Suomen mallin vahvuutena on myös yhden luukun periaatteen mukainen toiminta, jossa ei keskitytä yksinomaan asiakkaan työllistymisedellytysten lisäämiseen, vaan hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Myös TYPPI-järjestelmä on kansainvälisesti vertaille tärkeä osa palvelua ja sen kehittämiseen tulisi panostaa myös jatkossa.

Maiden välisessä vertailussa on tunnistettu tuloksiin vaikuttaneiksi tekijöiksi henkilöstöresursoinnin takaaminen sekä tiedonjaon parantuminen eri sektoreiden välillä. Vaikuttavuusarviointi toi esille, kuinka TYPien tuloksellisuutta on heikentänyt aiempia TYPin kehitysvaiheita heikompi panostus toiminnan toimeenpanon tukemiseen sekä asiakasmääriin liian vähäiset resursseihin ja sen myötä tiedon välittymiseen liittyvät syyt. Asiakkaat eivät saa riittävästi tarvitsemiaan palveluita. Haasteena pidetään kartoitusjaksolla annettavien palveluiden saatavuutta sekä yleisemmin TYPin asiakkaille soveltuvien palveluiden riittävyyttä. Tarvetta on etenkin terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluihin ohjautumiseksi, työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen sekä tarvittavien kuntoutus-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden pääsemiseen. TYPin palvelut ovat sekä asiakkaiden, henkilöstön ja johtajien mukaan tarkoituksenmukaisia ja asiakaslähtöisiä, mutta oikea-aikaisuutta ja saumattomuutta on vaikea toteuttaa käytännössä verkostomaisessa, mutta heikosti koordinoidussa toimintamallissa.

Suomalaisen TYP-toiminnan kehittämiseen pätevät eurooppalaisessa työllisyydenhoidon monialaisia palveluita koskevassa tutkimuksessa suositellut asiat. Näitä ovat asiakasohjauksen kehittäminen profilointi- ja lähetekäytäntöjen avulla, jotta palveluun ohjautuisivat siitä parhaiten hyötyvät asiakkaat. Palveluiden käyttöä voidaan edistää työvoimapoliittisten ja kuntouttavien palveluiden kehittämisellä sekä lisäämällä monialaisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä ja sisäistä yhteistyötä. Tarvetta on myös henkilöstön osaamisen lisäämiselle. Palveluihin TYP-verkostot ovat erilaisia, ja lakisääteistämisen jälkeen paikallisten tarpeiden huomiointi ja kuntien rooli on vahvistunut. Myös TYP-johtamisessa on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Toisaalta paikallisella tasolla tarvitaan monialaisessa työllisyyttä edistävässä palvelussa johtavassa asemassa oleville direktiovaltaista mahdollisuutta vaikuttaa resurssien riittävyyteen ja toiminnan valvontaan. TYP-verkostoissa ja niiden sopimuksissa tulisi myös olla aidosti yhteiset tavoitteet ja yhtenäiset linjaukset sekä joustava malli, jolla varmistettaisiin tarvittaessa lisäresurssit monialaiseen työhön. Lisäksi kansainvälisten kokemusten perusteella myös jatkossa tarvitaan monialaista yhteistyötä tarvitsevien asiakkaiden palveluita ja niissä yhtenäistä valtion tai keskushallinnon kautta tulevaa ohjausta ja seurantaa.

Suomalainen TYP-toiminta on osoittautunut toimivaksi ja sen tuloksellisuutta voidaan parantaa panostamalla edelleen niihin tekijöihin, jotka ovat sen vahvuuksia: riittävästi resursoituihin ja koordinoituihin henkilökohtaiseen ratkaisukeskeiseen palveluun, hyvin toimivaan monialaiseen yhteistyöhön ja tiedon kulku sekä palveluketjuajatteluun.

Tilannekuvaa sosiaali – ja terveysalasta yritysten näkökulmasta

Kuten tunnettua sote-toimiala on valtavien murrosten keskellä. Kansallisen sote-uudistuksen lisäksi alalla vaikuttavat samanaikaisesti monet muut muutostrendit. Sote-uudistuksen tavoitteena on muiden muassa parantaa hoidon saatavuutta ja kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja. Nykyisellään palvelujen saatavuus erityisesti perusterveyden- ja sosiaalihuollon tasolla on koettu Suomen haasteeksi. Myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet ja alueellisia eroja ilmenee (Hallituksen esitys 8.3.2018).

Tätä kirjoitettaessa sote-uudistuksen keskeiset lakipaketit ovat parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävinä. Tulevat kuukaudet näyttävätkin sote-uudistuksen suunnan ja kohtalon. Kaavaillun valinnanvapauden myötä yritykset tulevat vahvemmaksi osaksi julkista sote-palvelujärjestelmää; tosin sosiaalipalveluissa yksityinen sektori on jo nykyisellään varsin merkittävä palvelujen tuottaja. Valinnanvapaus myös nostaa asiakkuuden toisella tavalla toiminnan keskiöön, sillä asiakkaan valitessa palveluntuottajansa, valinnassa painottunevat osin toisenlaiset tekijät kuin mitkä ovat olleet painopisteenä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa. Alan palveluntuottajien näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että koko toiminnan johtotähtenä tulee olla vahva asiakasymmärrys.

Valinnanvapaus kuitenkin edellyttää sitä, että sote-palvelujen markkinat todella toimivat. Tällöin markkinoilla toimii erikokoisia ja erilaisia palvelujen tuottajia. Uusi toimintaympäristö siten merkitsee sitä, että markkinoiden toimivuus ja sote-palvelujärjestelmä tietyllä tavalla risteävät. Näin ollen myöskään sote-palvelujärjestelmää ei voida kehittää parhaalla mahdollisella tavalla ilman palvelujentuottajien – siis myös erikokoisten yritysten − aktiivista osallistamista järjestelmän kehittämiseen. Tällöin on kuitenkin tunnettava ja tunnistettava, millainen on alan yrityskenttä. Sote-alan yrityksiä oli vuonna 2017 noin 18 400 (Tilastokeskus, vuoden 2017 vahvistetut tiedot), joista valtaosa, noin 95 prosenttia, on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Suuria yrityksiä on lukumääräisesti vähän, 43, mutta niiden liikevaihto on reilusti suurempi kuin mikroyritysten yhteenlaskettu liikevaihto (Tilastokeskus, vuoden 2017 vahvistetut tiedot). Tärkeää on, että myös alan pienet toimijat pysyvät järjestelmässä mukana, sillä se on merkityksellistä juuri valinnanvapauden ja markkinoiden toimivuuden näkökulmasta.

Tulevaisuuden sote-palvelujen alan yritys voi myös näyttäytyä kuluttajan suuntaan teknologiapohjaisena yrityksenä, joka orkesteroi asiakkaan palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin ollen se, millainen lopulta on sote-alan yritys, on myös murroksessa.

Sote-uudistuksen ja muiden alaan vaikuttavien globaalien muutostrendien myötä kaikkien toimijoiden – niin julkisen, kolmannen kuin yksityisenkin sektorin − toimintaympäristö sekä roolit osin muuttuvat. Tämä edellyttää uudenlaisten osaamisten ja valmiuksien haltuunottoa sekä roolien löytämistä. Se edellyttää tiivistä keskinäistä vuorovaikutusta ja kaikkien osapuolten kuulluksi tulemista. Keskeisintä tässä hetkessä olisikin pohtia niitä foorumeja ja mekanismeja, joilla voidaan lisätä eri sektoritahojen ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja osaamisen jakamista.